Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Gustaf Erik Eurén
Lukemisia kansalle. N:o 46.
Turussa,J. W. Lilja & Co:n kirjapainossa,1855.
Imprimatur: C. A. Sanmark.
Kaffepuu.
Niinkuin ihmisten elämässä yksi kansa on toista merkillisempi ja useinyksi ihminen kansan seassa merkillisempi kuin koko kansa yhteensä, niinon kasvaimienki seassa toinen kasvulai toistansa merkillisempi jamonasti on yksi ainoa kasvain kaikkein heimolaistensa joukossa ylimäärintunnettu ja ihmeellinen. Leipäkasvut ovat kaikkina maailman aikoinaarvattavasti olleet merkillisimmät, ja niitä lähimmät ovat muut ihmistensyötävät kasvaimet. Sitten tulevat ihmisten vaatteiksi kelpaavaisetkasvaimet. Lopuksi ovat eläinten syötävät kasvaimet saaneet suuremmanarvon. Muista tietävät tuskin muut kuin oppineet mitään. Kaikkeinkasvaimien seassa, jotka ihmisten nautinnoksi ovat käytetyt, on kaffepuusaanut suuren merkillisyyden. Kaikkein nautittavain kasvujen seassa onse saanut yhtä suuren merkillisyyden kuin puuvilla (pumpuli)verhokasvujen seassa.
Arabiassa ja Javan luodolla nousee kaffepuu 8-10 kyynärän korkuiseksi,mutta länsi-Indiassa ei sitä päästetä siihen korkeuteen, vaan leikataanoksat poikki ajallansa, josta se paremmin vesoo, tulee haaraisemmaksi jaantaa niin enemmän hedelmiä. Oksat ovat toinen toistansa vastaiset,lehdet samaten, jotka aina viheriöitsevät. Valkoiset ja hyvähajuisetkukkaset istuvat rypälettäin lehtien loukossa. Kukoistaissansa näyttääkaffepuu ikäänkuin lumelta peitettynä, enemmänki kuin meidänomenapuumme, jotka myös kyllä kukassa ollessansa lumittuneeltanäyttävät. Kukkasia seuraa punainen hedelmä, joka sekä muotonsa ettäkokonsa vuoksi on kirsipuun marjan kaltainen, suurempi ja punaisempikuin tuomen marja. Sen marjan mehussa on kaksi siementä, joiden toinenpuoli on tasainen, toinen ympyrämäinen. Nämät kutsutaan kaffepöönäksi(kaffeherneeksi), joka on väärä nimi koska ei hedelmä ole palko vaanmarja. Jo toisena vuonna kantaa kaffepuu hedelmiä, mutta täysisatoinenon se vasta neljäntenä eli viidentenä vuonna. Se vaatii lämpimiä maita,ehkä ei se salli kovaa kuumuutta. Kuumissa maan paikoissa istutetaan semuiden puiden varjoon ja kaipaa aina märkyyttä.
Arabian saarento on enimmiten santamaata, kovin lämmin ja melkeinsateeton; mutta sen eteläisessä päässä, jonkun matkan meren rannasta, onvähän kalpeampi ilma, vuorinen maakunta ja tarpeellinen paljous sadetta.Täällä onnellisessa Arabiassa (niinkuin sitä osaa on kutsuttu; sen omanimi on Yemen) luultiin kauan aikaa kaffepuun kotomaan olevan. Mutta nyttiedetään että kaffepuu Egyptin maasta eteläänpäin, Abyssiniassa javieläkin eteläisemmissä maissa, Enarea ja Kaffa, kasvaa villipuunametsissä. Tästä päättäen on kaffepuu Arabiassa istutettu, tuotuansasinne nimitetyistä Afrikan maakunnista.
Useimpain ja merkillisimpäin asiain alku on aina ollut satuisessahämärässä. Tosien asiain siaan kerrotaan satuisia juttuja. Niin on puhekaffeherneenki ensimäisestä nautitsemisesta melkein turhaa tarinata,joka kerrotaan seuraavalla tavalla: Eräs mahometilaisen luostarinesimies oli havainnut kuinka kutut, tätä hedelmätä nautittuansa, tulivatvalppaiksi, juokseskentelivat ja hyppelivät yökaudet. Tämä saatti hänenvalmistamaan tästä hedelmästä juomaa, joka pitäisi sekä hänen ettäluostarin muut kirkonpalveliat valppaina, koska heidän koko yön täytyitemplissä rukouksia pitää.
Kaffejuominen kuuluu kokonaan kykyisempiin aikoihin. Vanhat Grekalaisetja Romalaiset eivät tästä juomasta tienneet mitään. Eräs vanh