E-text prepared by Tapio Riikonen
Toimittanut
Arvo L—nd [Arvo Lempiranta]
Porissa.O. Palander'in kustannuksella,1881.
Lukijalle.
I. Valmistukset ja matka Tonavalle.
II. Tonavan ylimeno ja matkat Bulgariassa Jeni-Barkatsiin.
III. Gorni-Dubniakin tappelu.
IV. Gorni Dubniakin taistelun jälkeisiä seikkoja ja sotaisuuksia
sekä Pravetsin tappelu.
V. "Suomen vuorella."
VI. Balkanien ylitse Sofiaan.
VII. Sananen Osmanien maasta ja kansasta. Retket Rumiliassa.
VIII. Olo Marmora-meren rannalla. Rauha. Matka kotio.
Lukijalle.
Nämät kertomukset ovat vapaehtoiselta Suomen kaartilaiselta W. P—riltavenäläis-turkkilaisesta sodasta vv. 1877-1878. Koska muut ovat häntäkehoittaneet niitä painossa julkaisemaan, on W. P—r pyytänyt minunniitä kirja-pukuun sovittamaan. Ne eivät käsittele mitään tarkempaakertomusta Wenäjän sota-retkestä Turkinmaalle, sillä siinä tapahtuneetpäätapaukset ovat jo kyllä ylimalkaan tunnetut; eivätkä ole myöskäänmitään historioimista, sillä se on tulevaisuuden ja tiedemiehientehtävää, vaan aikomus on vain ylimalkaan kertoa Suomenhenkivartijakaartin ja osaksi Wenäjän kaarti-joukkojenkin osanottoamainitussa sodassa, ja ennen kaikkia W. P—rin omia havainnoitasota-retken kestäessä.
Minun tottumattomuudessani kirjaniekaksi on tämän kirjoituksenarvoisalla lukijakunnalla jo kyllin syytä ummistamaan silmänsä niillevirheille, jotka ehkä ovat puikahtaneet teokseen; mutta luottaensiihen, että Suomen kansa enemmin tahtoo tietää kaartinsa oloista jakohtaloista kaukana äitinsä sylistä, kuin muutamista, ainakin tässäasiassa, vähäarvoisista kirjavirheistä, jättää tämän kokeen arvoisanlukijakuntansa käsiin.
Ylöjärvellä, toukokuussa 1880.
Kunnioituksella
Arvo L—nd.
Valmistukset ja matka Tonavalle.
Suomen kaartinpataljoonan sotaharjoituksia leirillä, kesällä v. 1877Krasnoje-Selon kylän lähellä Inkerinmaalla, oli toimitettutavallisuuden mukaan, mitään erinomaisia tapahtumia väliin tulematta.
Mieliä piti kuitenkin kiihkossa Wenäjän armeijan taistelutpohjois-Bulgariassa. Erinomaisen ihmeteltävänä seikkana pidettiinarvaamattoman onnistunutta "Tonavan ylimenoa" ja kenraali Gurkonrohkeata retkeä Turkinmaan sisuksiin. Mutta jo kuului vastaisiakinuutisia. Plevnassa oli Osman pasha ajanut Wenäjän laumat verisin päintakaisin. Hänen urhea puolustuksensa muutti pian ruusuiset voitontoiveet päinvastaiseksi totuudeksi ja venäläisten oli välttämätönhankkia uusia joukkoja sodan taistelu-tantereelle.
Näiden seikkojen tapahtuessa etelässä läheni leiriaika loppuansa.Jonkinlaista levottomuutta oli kuitenkin helppo huomata sotureissamme.Näytti siltä, kuin olisi kukin hetki hetkeltä odottanut jotakintavallisia oloja mullistavaa uutista, mutta vielä oli kaikki hiljaa.Sotaharjoitukset lopetettiin, pataljoona tuli kotio Helsinkiin, eikävieläkään kuulunut mitään kasarmioloja muuttavaa seikkaa. Kaikki olientisillään, siksi kuin elokuun 3 päivänä, pataljoonan palattuaparaatista, jota pidettiin H.M. Keisarinnan nimipäivän tähden,pataljoonan päällikkö kasarmin pihalla ilmoitti sille, että hänedellisenä päivänä oli saanut sähkösanoman, joka ilmoitti, että "Hän