Elämäntarina
Kirj.
Helsingissä,Holger Schildtin Kustannusosakeyhtiö,1926.
Kenraali Mannerheimin
Lastensuojeluliitolle
omistettu.
Lukijalle.
Alkusanoiksi.
Lapsuus.
Sairaala-aika.
Nuorukainen.
Äiti.
Myrskyjä.
Viimeinen koti.
Se ihminen, jota tässä hänen omien "Muistelmiensa" ja jälkeensäjättämien kirjeitten nojalla olen koettanut kuvata, oli monessasuhteessa harvinainen. Aina hänen kuolemastaan asti on minustatuntunut, että hänen elämänsä ansaitsisi tulla oikein eri kirjanakuvatuksi. Ikävä kyllä en koskaan voinut toteuttaa aikomustani pyytääJuhani Ahoa lukemaan hänen muistiinpanonsa. Toivoin nimittäin, ettätämä suuri kirjailija ja syvä ihmistuntija olisi tästä saanut aiheenjohonkin mestariteokseen. Hänen kuolemansa särki suunnitelmani ja minuntäytyy nyt sen tähden itse parhaan kykyni mukaan koettaa antaa kuvaVäinö Willgrenistä ja niistä vaiheista, jotka kehittivät hänet siksiihmiseksi, mikä hän lopulta oli.
Että tässä olen ollut pakotettu muuttamaan kertomuksessa esiintyvienpaikkojen ja henkilöiden nimiä, johtuu siitä, että monet näistäihmisistä ovat vielä elossa ja että ehkä ainakin muutamista heistäolisi epämieluista tuntea itsensä kuvatuissa tapauksissa.
Kirja on omistettu sille yhtymälle, joka on ottanut Suomen lasten asianomakseen, ja toivon, että se määrätietoinen valistustyö, jota KenraaliMannerheimin Lastensuojeluliitto suorittaa, tästä lähin on suojaavamaamme lapsia joutumasta sellaisen kohtalon uhreiksi, joka tuli tämänkertomuksen sankarin osaksi.
Tekijä.
Mitenkä olen onnistuva siinä tehtävässä, jonka olen ottanut, antaaksenimuiden kuulla sinun elämäntarinasi, Väinö ystäväni, ja tutustuttaakseniheidät sisäiseen elämääsi sellaisena kuin minä sen tunsin?
Kykenenköhän minä näyttämään heille sinun voimakkaan sielusi ihanatkasvot sairauden runtelemassa ruumiissasi?
Ja kuitenkin täytyy minun koettaa. Tiedän, että sinä, joka niinsuuresti rakastit kirjoja, olisit onnellinen itse ollessasi kirjanaiheena, ja muistan, että sinä kerran, ikään kuin leikilläsi, kysyitminulta, enkö kerran kirjoittaisi sinusta.
Ja onhan oikeastaan niin, että me tulemme kirjoittamaan tämän kirjanyhdessä, sinä ja minä. Minulla on sinun lapsuutesi "Muistelmat", ja nekirjeet, joissa olet avannut sydämesi hänelle, jota sanoit äidilliseksiystäväksesi, ja minä annan sinun itsesi kertoa ja tahdon vain jatkaasiitä, mihin sinä lopetat.
Onhan sinun elämästäsi jo muutama vuosi sitten tullut valmiskokonaisuus, ja sinun vapautettu henkesi on varmaan auttava minuatehtävässäni ja ohjaava kynääni niin, että kertomuksemme löytää tiensäihmisten sydämiin.
Solängissä 24. p:nä elokuuta 1926.
S. Mannerheim.
Väinö, joka kirkonkirjoihin merkittiin äitinsä nimellä Willgreniksi,syntyi vuonna 1889 N—lan pitäjässä Suomessa.
Isää ei kirjoihin merkitty eikä äiti, köyhä palvelijatar, joka eiitsekään tuntenut omia vanhempiaan, voinut tarjota kotia lapselleen.
Ei tiedetä, missä lasta hoidettiin kaksi-,