E-text prepared by Tuula Temonen and Tapio Riikonen
Kirj.
Suomentanut
Anna Koskenjaakko
Jyväskylässä,K. J. Gummerus Osakeyhtiö,1917.
Helenan pienokaiset ynnä vähäinen katkelma heidän viattomista, ovelista rakastettavista, ilkeistä, lumoavista ja vastenmielisistä teoistaan kymmenen päivän kuluessa.
Kertoi heidän viime uhrinsa.
"Ihmisen tulee olla naulattu ja kytketty kiinni yhteiskuntaan, ennenkuin hän voi hyvin työskennellä sen menestymiseksi; eikä ole mitään sellaisia nauloja ja siteitä kuin lapset."
Henry Ward Beecher.
I. Willy ja Toddy.
II. Päivällistä syödessä — ja sen jälkeen.
III. Yö ja aamu.
IV. Kukkakimppuni ja miten sen kävi.
V. Mitä kirkossa tapahtui.
VI. Sunnuntai-iltapäivä.
VII. Vierailumme ja mitä siitä seurasi.
VIII. Kahdet ajoneuvot ja niissä ajavat.
IX. Sateinen päivä — aamu.
X. Sadepäivä — iltapäivä.
XI. Auringonpaistetta.
XII. Runoni.
XIII. Hirveä lapsi.
Willy ja Toddy.
Tämän kirjan syntymisen alkusyynä, mikäli sitä voi määritellä, lieneeseuraava kirje, jonka ainoa naimisissa oleva sisareni kirjoittiminulle, Harry Burtonille, kahdenkymmenenkahdeksanvuotiaalle,tukkuliikkeessä palvelevalle vanhallepojalle, ja jonka sain juurimiettiessäni, missä viettäisin pari viikkoa kestävän loma-aikani.
"Hillcrest, kesäkuun 15 p:nä 1875.
Rakas Harry!
Muistelen sinun usein valittelevan, ettei sinulla ole tilaisuutta lueskelemiseen, ja koska tiedän, ettet saa sitä tänäkään kesänä, jos vietät lomasi ystäviesi ja tuttaviesi parissa, kirjoitan sinulle kutsuakseni sinut tänne luoksemme. Myönnän, etten ole täysin vapaa itsekkäisyydestä sitä tehdessäni. Asia on näet siten, että Tom ja minä olemme kutsutut pariksi viikoksi vanhan koulutoverini Alice Waynen luo, joka, kuten tietänet, on maailman suloisin tyttö, vaikka et totellutkaan minua ja mennyt hänen kanssaan naimisiin, ennenkuin Frank Wayne ilmestyi. No niin, noudattaisimme hyvin mielellämme kutsua, sillä Alice ja Frank viettävät komeata elämää; mutta koska he eivät kutsuneet lapsiamme eikä heillä itselläänkään ole lapsia, olemme pakoitetut jättämään Willyn ja Toddyn kotiin. Uskon, ettei heille mitään tapahdu, sillä palvelustyttöni on oikea helmi ja hyvin kiintynyt lapsiin, mutta olisin huolettomampi heidän vuokseen, jos tietäisin, että talossa on mieshenkilö. Täällä on sitäpaitsi kaikki hopeatavaramme, ja varkaat eivät murtaudu mielellään taloon, jossa on julmannäköinen mies. (Älä millään muotoa kiitä kohteliaisuudesta.) Jos sinä vain tulet tänne, olen aivan levollinen. Lapsista ei sinulla ole mitään huolta; he ovat maailman kilteimmät lapset — kaikki sen sanovat.
Tomilla on yllin kyllin sikaareja, tiedän sen, sillä rahat, jotka minun piti saada uuteen pukuun, menivätkin sikaareihin. Hän on myöskin vastikä